fbpx

Natural Mama

Elämme vuoden pimeintä aikaa. Aurinko nousi tänään 5.12.2016 pääkaupunkiseudulla klo 9.05 ja laskee klo 15.17. Hämärän kesto on 56 minuuttia. Hämärä on ajanjakso auringonlaskusta/noususta hetkeen, jolloin aurinko on 6° horisontin alapuolella. Selkeällä säällä hämärän ajan ulkona näkee ilman lisävaloa.

Näemme tänään ulkona siis selkeällä säällä noin viiden tunnin verran ilman lisävaloa. Ei itseasiassa ole ihme, että olo on kuin sumussa haparoisi. Mutta ainahan se hieman lämmittää tieto siitä, että jossain on vielä huonommin asiat. Se on muuten kummallinen asia siis se, että toisella on vielä huonommin asiat ja se saa sinut voimaan paremmin ja jaksamaan. Utsjoella aurinko ei nouse eikä laske, sitä ei ole. Siellä ollaan ja eletään kaamoksessa, luonnonvalona ainoastaan kuu, tähdet, Aurora borealikset ja kirkkaan valkeanpuhtaat hanget. Hämärän kesto siellä 4:56 h. Seuraavan kerran aurinko nousee Utsjoella 15.1.2017 ja silloinkin vain noin tunniksi. Mutta minulle on kerrottu, että tuo pieni noin tunnin kestoinen valoshow on maaginen, kaunis ja pitkän odotuksen väärtti.

Nyt kun on talvi ja pimeää, on mukava muistella kesää ja aurinkoa. Mansikanpoimintaa heinäkuussa. Tutulle tilalle on kiva mennä poimimaan. Saalis kotiin ja herkuttelemaan. Osa aina siirtyy pakkaseen talven varalle. Ja nythän niitä maistellaan ja muistellaan!

Natural Mama

Metsät olivat pullollaan mustikoita ja sieniä. Tuo tuttu takapihan metsikkömme taas tarjosi parhaintaan. Tatteja ja kanttarelleja löytyi muutaman metrin päästä. Niitäkin on sujahtanut pakkaseen pussi pussin perään. Viinimarjat mehustuivat mehumaijassa maukkaaksi mehuksi, pakkaseen menivät nekin. Jotenkin mieli rauhoittuu pakkasta täyttäessä. Pussien ja rasioiden päälle kirjoittaessa päivämääriä ja kuvauksia sisällöstä hahmottelen samalla niistä talvella tarjottavia aterioita. Tämä on kiertokulkua ja elämän jatkumoa, ehkä se tuo turvallisuuden tunnetta minulle. Elämmehän kuitenkin aika epävakaassa maailmassa. Voikohan tällaiset pienet pikkuruiset asiat pitää ihmisen järjissään, säilyttää uskon huomiseen ja pakastimen täytenä. Kyllä vaan voi.

Mutta harmaahaikara teki oharit. Se oli paha takaisku. Vankka uskomme, kun oli, että ne ovat paluumuuttajia ja tulevat mielellään takaisin sinne missä olivat edellisenä vuonna olleet. Eräänä kesäisenä päivänä olin jo kuulevinani tuttuja rääkäisyjä, mutta erehdyin pahasti. Oli se vaan hieno tapaus, kun edellisenä kesänä se pesi pihamännyssämme. Komea lintu on noin metrin korkuinen ja sen siipien kärkiväli on 155–195 cm.
Kesään kuului upea reissu Norjaan ja Lofoteille. Maisemat olivat mykistäviä. Ajoimme ikään kuin kolmiulotteisessa ja satumaisessa maisemapostikortissa; valtavia vuoria ylöspäin, syviä vesistöjä, joihin peilautui jylhien vuorien profiilit ja vuorijonot toisensa perään vaan jatkuivat ja jatkuivat. Upea valassafari hurjassa aallokossa, jossa näimme kaskelotteja ja pallopäävalaita. Huikea maa, jonne mene uudelleen!

Natural Mama 2

Natural Mama 3

 

Mitä uutta kuuluu pihafaunastoomme. No, kauriiden ruokintakaukalo on saanut hieman epätavallisemman vieraan. Illan pimetessä sinne hiipii näätä aterioimaan. Olemme tulleet johtopäätökseen, että se on hakenut pihamme uudeksi reviirikseen. Ehkä tämä näätä oli ajettu pois entisestä reviiristä, koska oli kasvanut aikuiseksi pojaksi. Olemme siis päättäneet, että se on poika. Näätähän on petoeläin ja syö mm. oravia, mutta meille se syö kaalta, porkkanaa, perunoita ja omenoita. Eli tästä päättelimme myös, että se on siirtynyt kasvissyöjähipsteriksi. Tämä sopii meille, koska oravat ovat ihan ok.

Iltapäivä hämärtyy ja pian aurinko laskee. Lähestymme vuoden suurinta juhlaa eli Joulua, joka joka vuosi tulee ja yllättää. Nauttikaamme siitä rakkaidemme kanssa yhdessä. Jouluna ei saisi olla yksin ellei se ole oma valinta!