fbpx
Wistecin Juha Huhtanen on Kauppakamarin Koulutus- ja työvoima-asiain valiokunnan uusi jäsen

Ensikertalainen Kauppakamarin Koulutus- ja työvoima-asiain valiokunnassa

Olin iloisesti yllättynyt, kun sain tammikuussa 2019 kutsun Helsingin Kauppakamarin Koulutus- ja työvoima-asiain valiokuntaan.

Kyseessä on luottamustehtävä, jonka oletan edellyttävän jonkinlaista ymmärtämystä niin koulutuksen kuin työvoimankin historiasta, nykytilasta ja tulevaisuudesta. Mukana valiokunnassa on muun muassa todella kokeneita henkilöstöjohtajia suomalaisista suuryrityksistä ja olinkin kieltämättä jännittynyt, olisiko minulla mitään annettavaa kyseiseen foorumiin.

Vuoden ensimmäinen kokous pidettiin 21.3. ja puheenjohtaja Sirpa Huuskonen, Tokmanni Oy:n henkilöstöjohtaja, toivotti minut iloisesti tervetulleeksi. Hieno fiilis!

Yksityisautoilu vaikuttaa myös kantakaupungin bisneksiin

Kokouksen alusti vieraileva tähti, HSL:n liikennejärjestelmä ja tutkimukset -osaston osastonjohtaja, Sini Puntanen. Hänellä oli tuomisinaan todella kiinnostavaa tietoa työvoiman saatavuudesta ja liikkuvuudesta Helsingissä ja ympäryskunnissa.

Keskustelimme innokkaasti esimerkiksi yksityisautoilun ja julkisen liikenteen suhteesta kantakaupungin liike-elämän kehitykseen. Kävi myös selväksi, että alle 35-vuotiaille oman auton hankinta ei ole enää lähimainkaan yhtä tärkeää kuin vanhemmilla ikäryhmillä.

Kehitys itsessään on kannatettava, mutta entisenä ympäryskunnan asukkaana minua ihmetyttää, miksi kantakaupunkiin saapuvien yksityisautoilijoiden elämää pyritään hankaloittamaan tiemaksuilla, ylinopeuksien nollatoleranssilla ja kaupunkibulevardeilla, jos autoilun suosio on kerran selvässä laskussa?

Nykyisenä kantakaupungin asukkina kuljen enimmäkseen ilman autoa ja huomaan omankin asenteeni muuttuneen autovastaisemmaksi. Outoa, eikö totta? 😊

Osaava työvoima on tiukassa monilla aloilla

Helsingin kauppakamarin edustajat, vaikuttamistyön asiantuntija Riikka Vataja ja projektipäällikkö Tuula Pyykkö, esittelivät Helsingin seudun kauppakamarin ”Osaavan työvoiman saatavuus yrityksissä” -kyselyn tuloksia.

Tulosten perusteella tällä hetkellä eletään melko ”kuumaa” aikaa ja monilla aloilla hyviä työntekijöitä voi olla vaikea saada.

Sini Puntasen alustuksessa mainittiin, että vuoteen 2030 mennessä HSL:n toiminta-alueelle rakennetaan ennusteen mukaan jopa 200 000 uutta asuntoa. Jos yritysten työvoimatarve ei aivan eksponentiaalisesti nouse, voisi ajatella uusiin asuntoihin muuttavan ihmismäärän myös parantavan työvoiman saatavuutta, mene ja tiedä.

Yritysten koulutusvähennyksien mittariin on päivitystarvetta

Kauppakamarin kyselystä kävi myös ilmi, että suurin osa työntekijöistä olettaa työnantajan kouluttavan heitä, etenkin työssä tarvittaviin erityistaitoihin ja muutoksiin. Soft skills -taitojen lisäksi nostettiin esiin digitaidot ja niiden kehittäminen, joten työnantajien keskuudessa elävä myytti ”kyllähän nämä perustaidot pitää olla hallussa jo töihin tullessa” ei pidä alkuunkaan paikkaansa. Kysely osoitti vahvasti, että termi ”Life-long learning” on SE juttu, nyt ja tulevaisuudessa.

Itse toki olin uutena jäsenenä enemmänkin keskustelua seuraileva, mutta nostin esiin yhden epäkohdan: koulutusvähennyksen, jossa yritykset voivat hakea valtiolta verovähennyksiä henkilöstönsä koulutuksista määrätyissä rajoissa.

Koulutusvähennys perustuu yksinomaan eri koulutuksissa käytettyihin tunteihin eli mitä enemmän tunteja, sitä enemmän vähennyksiä. Mielestäni tässä mallissa on huutava ristiriita siihen, että esimerkiksi meiltä koulutustoimittajilta yritykset vaativat jatkuvasti lyhyempiä koulutuksia ja ajoittain puhutaan jopa minuuteista.

Eikö aikaa tärkeämpi mittari olisi kuitenkin se, miten henkilön osaaminen on noussut koulutuksen perusteella? Sillä juuri sehän kasvattaa yrityksen arvoa.

Etätöissä on edelleen alle puolet työvoimasta

Kokouksen kiinnostavin keskustelu käytiin etätyöhön ja sen vaikutuksiin liittyen. Yleinen käsityshän lienee, että ”kohta melkein kaikki ovat etätöissä”.

Esityksissä kävi ilmi, että 47 % työvoimasta on ollut etätöissä. Se on mielestäni pieni luku, kun oletuksena on ”kaikkien tekevän etätöitä”. Lisäksi on valtava määrä ammatteja, joita vaan ei järkevästi voi tehdä etätyönä tai ”kunnes robotit tekevät kyseiset työt”. Finavian henkilöstöjohtaja Kaarina Soikkanen huomautti robottien tulemiseen olevan vielä melko kaukana tulevaisuudessa esimerkiksi lentoasemien turvatarkastusten ja lumenluonnin suhteen, joten ihmistyötä kaivattaneen vielä pitkään.

Yritysten talousnäkymät ovat lupaavia

Kokouksen lopuksi oli Round table -osuus koskien yritysten talousnäkymiä. Lyhyesti voisin keskustelustamme todeta, että juuri tällä hetkellä yrityksillä menee pääsääntöisesti hyvin.

Tulevilta eduskuntavaalien tuloksena yritykset toivovat, että uusi hallitus ja eduskunta harjoittaisivat ennakoivaa politiikkaa ja tukisivat työllistämisen mahdollisuuksia. Näin suomalaiset yritykset pärjäisivät jatkossakin niin Suomen sisällä kuin kansainvälisilläkin markkinoilla.